tiistai 30. joulukuuta 2014

Space Crusade 1/3

Heej, mulle tarjoutu tossa viime viikolla tilaisuus kokeilla jotain uutta. Nojis on jo pidemmän aikaa harrastanut näitä warhammer juttuja, missä siis kootaan, maalataan ja pelataan miniatyyreillä. Nyt jostain oli löytynyt peli 90-luvulta, joka kuulemma on kuin koko harrastuksen isoisä. Nojis ylläptää blogia Maalausta ja muovailuvahaa, ja Nojis keksi, että tehdään tästä yhteinen kolmiosainen blogiprojekti, jossa tutustutaan peliin, ja katotaan miten tää figuilimaailma aukee mulle jonka ainoa aikasempi kosketus harrastukseen on ollut ukkojen ihailu Nojiksen hyllyssä. Tässä ensimmäisessä osassa me tutustuimme peliin, ja pelasimmekin sitä systerin ja Nojiksen kanssa. Space Crusade on peli jossa on 12 erillaista tehtävää, jota universumisoturit suorittavat. Tässä ensimmäisessä tehtävässä minä pelasin yhtä universumisoturiryhmää, johon kuuluu komentaja ja neljä soturia. Systeri pelasi toista universumisoturi ryhmää, ja meidän tehtävämme oli yhdessä tuhota Destructor, jota pelasi Nojis, eli kloonipelaaja. Kloonipelaajalla oli lisäksi apunaan tutkapisteitä, joita hän asetteli huoneeseen , joista paljastui vihollisia, jotka meidän myös piti tuhota. Nojishan yritti parhaansa mukaan listiä meidän joukkoja. Katsotanpas sitten miten pelit meni ja millaisia ajatuksia mulla ja Nojiksella siitä oli.

Nojis, mistä idea tuli kutsua Systeri ja minut figuilun maailmaan?

- Satuin ostamaan halvala pelin joka oli julkaistu 90 luvulla ja noussut sen jälkeen vähän niinkuin kulttimaineeseen, joten miksi siis ei kokeilla. Olet sen verran helppo yllyttää kokeilemaan uutta. Erjan suostuminen mukaan tuli yllätyksenä.


Ensimmäisessä kuvassa näkyy pelilauta ennen pelin aloittamista. Minun ja systerin joukot lähtivät eri paikoista liikkelle. Systeri pelaa punaisella joukkueella, minä sinisellä. Ensimmäisen vuoron aikana systeri eteni kentällä ja valmistautui tuhoamaan vastustajia. Itse onnistuin heti löytämään destructorin (harmaa megamönniäinen). Olin paskimmassa mahdollisimmassa paikassa. Kaikki ukot yhdessä lössissä, ykskään ei ollut suojasa ja vihollisia ympärillä enemmän kun laki sallii. Onneks arpaonni ei ollu Nojiksen puolella seuraavassa vuorossa, ja koko joukuueeni selvisi hengissä.

Ensivaikutelma minusta ja Systeristä ohjaamassa taistelujoukkoja?

 - No olihan se aluksi vähän hapuilevaa. Parani kuitenkin vuoro vuorota aina hämmästyttävälle tasolle asti.



Seuraavien siirtojeni aikana keskityin ensin saamaan joukkueeni suojaan, sitten aloin listiä Nojiksen pienempiä ukkoja, ensin hieman huonolla menestyksellä mutta alkoi sekin sitten sujua.




Sillä välin systeri lähti tuomaan osaa joukoistaan avukseni Destructerin tuhoamiseen, kaksi miestä lähtivät etenemään eri suuntaan etsimään Androidia, joka on yksi kloonipelaajan hahmoista, joka oli lisätehtävämme Destructorin tuhoamisen lisäksi.

Oliko Systerin päätös hajaannuttaa joukkonsa sinun mielestä hyvä ajatus?

- Oli, ehkä vähän eri tyylisesti. Yksi raskas ase ja yksi boltteri olisi voinut olla parempi veto.


Seuraavaksi lähetin komentajani auttamaan systeriä, jotta pääsisimme yhdessä hyökkäämään Destructorin kimppuun.


Tässä vaiheessa Nojis oli jo aika huonossa tilanteessa. Oltiin systerin kanssa saatu kaikki ne pikkunistit kesytettyä, ja meidän molempien joukoista oli yksi mies kaatunut, oli meillä silti aika suuri ylivoima Destructoria vastaan.

Oliko sinulla vielä tässä vaiheessa voittajafiilis kun Destructer seisoo yksin viittä miestä vastaan?

- No ei se oikeen hetkauttanut suuntaan eikä toiseen. Peleissä sattuu ja tapahtuu.



Taktikoimme systerin kanssa että hieman heikommat miehemmä lähtivät neljännelle osalle pelilautaa, missä tiesimme Androidin sijaitsevan.

Mitä mieltä olet taktiikastamme lähteä yhdessä etsimään Androidia?

-  Olhian se hyvä. Varmemmin löytyy. Tosin koska pelissä ei ollut vuororajaa niin ei olisi ollut kuitenkaan kiire sitä etsiä.


Androidi on löytynyt! Nyt se täytyisi vielä tappaa. Plooooottwiiiistt!!! Kloonipelaajan joka vuoron alussa nostamasta kortista löytyi Androidin harakiri-kortti, mikä siis tarkoittaa että Androidi tappaa itsensä. Pakko sanoo että Nojiksen ilme oli näkemise arvoinen!

Kommenttia pikku plottwististä?

- No olihan se kaikkien(paitsi mun) kannalta ihan hauskaa.


Pitkän ammuselusession jälkeen saimme Destructorin tuhottua. Minun laukakseni oli viimeinen joka kaatoi Destructerin, mutta kyllä Erja teki ihan yhtä suuren osion hommasta. Minä kuitenkin sain sitten päätehtävä mitalin ja näin ollen ryhmäni komentaja yleni kersantista yliluutnantiksi!

Ajatuksia pelistä? Piditkö siitä?
  
- Peli oli aikalailla sellainen kuin luulinkin ja pidin siitä. Ehkä teidän kehittyminen pelin aikana ja se että tekin piditte pelistä oli se paras osuus.

Kuinka paljon yhtäläisyyksiä sillä on tähän warhammer harrastukseesi?
  
- Nappulat ja aseet ovat samat kuin Warhammer 40K:ssa ym ym. En niinkään harrasta "warhammereita" vaan kaikenlaisia figupelejä ym niiden parissa näpertelyä. Warhammer on  vain yksi peli muiden joukossa ja sitäkin tulee aika harvoin nykyään pelattua

Miten siinä niin kävi että pro-figuilija häviää tytöille jotka eivät ole koskaan tehnyt mitään vastaavaa aikaisemmin? 

- Pelaan ylipäätään figupelejä sen takia, että se on hauskaa. Kilpailumielinen pelaaminen ei ole mun juttu. Tuossakin pelissä oli juttuja joita oisin voinut tehdä toisin jos voittaminen olisi se tärkein asia.

Tokavikassa kysymyksessä huomaa taas miten paljon mä ymmärrän koko harrastuksesta. Toivottavasti ymmärsitte pelin kulusta mitään. Käykää ihmeesstä lukasemassa hieman asiantuntevampi versio tästä. Seuraavaa osiota odotellessa..

//hanna

perjantai 26. joulukuuta 2014

Kellomainos





Heipsunn! Oli pakko tulla esittelemään mun uutta lemppari-asustetta eli Daniel Wellington kelloa. Oon toivonu tätä useamman kuukauden ja nyt se paljastukin paketista kuusen alta, kiitos äiti! En kirjoittele nyt tämän enempää, mutta ilmoitan että viikonlopun aikana julkaisen ensimmäisen osan eeppisestä Space Crusade pelisarjasta, so stay tuned!

//hanna

tiistai 23. joulukuuta 2014

fiilistelyjä

Kansalaiset, medborgare! Bloginihan alkaa heräillä, on ollut nyt aikaa ja inspistä napsia kuvia ja kirjotella tänne. Teistä tarkkaavaisimmat saatoitte huomata että eilen sato ihan kunnolla lunta, valkoinen joulu taattu! Eilen kävin kans kampaajalla kirkastuttamassa ja leikkauttamassa hiukseni, oon ihan supertyytyväinen lopputulokseen! Myönnettäköön että oli varmaan oudoin kampaajareissu ikinä. Eestintytöllä vaikutti olevan vähän vaikeuksia löytää kamojansa ja mielipiteitä kysyttiin niin Sventlanalta kun miss turkilta. Nauratti ihan pirusti mutta ei sillä mitään väliä, hyvää työtä tekivät. Tänään päivään on kuulunut lähinna frendien katsomista n.4 tuntia putkeen, piparien leipomista ja joulukuusen koristelu. Katottiin myös porukoiden kanssa jokavuotinen traditioelokuva (onkse sana?) Joulupukki ja noitarumpu. Niin paras!





Oli kyllä ihana kävellä päivällä koiran kanssa pellonreunassa kun joka paikassa on niin valkoista ja kaunista, aah miten runollista! Nyt olis varmaan aika mennä nukkumaan, porukat on jo nukkumassa, pitäsköhän käydä viemässä ekat lahjat kuusen alle... apua oon innoissani kun pikkulapsi, mut eikse oo jouluna ihan okej? Ihan supermahtavaa joulua teille ihanat!! <3

//hanna

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

this time of the year

Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse eilen.. siis mitäh kolme? Just äskenhän sieltä ekasta kalenteriluukusta tuli se suklaakarkki ja nyt ois jo joulu. Joulukuu on ollu mulle vähintäänsanottuna vauhdikas. Joululahjojen värkkäilyyn on uponnut paljon aikaa ja nythän niitä on oikeen röykkiö tuolla kaapissa ei yhtään ennaltaarvattavassa "piilossa". Rakastan sitä fiilistä ku tuntuu et on löytäny jonkun tosihyvän lahjan ja sen saa paketoida ja voi viedä sen kuusen alle odottamaan vastaanottajaansa, jahka se vihreä hökötys saadaan pystyyn ja koristeltua. Tänään oli joulusiivous ja koristelu oikeen koko perheen voimin. Kokeilkaapa muuten joskus jos vähän ärsyttää tamppaa mattoja, ihan törkeen terapeuttista mätkii vaan menemään! Nyt viimeistään on joulufiilis ihan maksimissaan kun on tontut hyllyllä ja tuikut pöydällä. Systeri ollu taas viikonlopun töissä joten meillä ollu täällä pieni siivousapuri joka myös eilen keksi uuden käyttötavan meidän kettiölaatikoille..




Noi tokassa näkyvät bosen kaiuttimet on ollu aktiivisessa käytössä siitä asti kun ne ostettiin kesällä. Äänenlaatu on mahtava ja tosi helppo pyörittää paikasta toiseen ku on noin pienet joten jos ootte kajareita vailla niin suosittelen tota mallia. Näkyillään taas!

//hanna

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

"Hyvää lähdin tekemään mutta priimaa tuli!" -Isi

"Miksei sun blogissa tapahdu mitään?" ja "Voitko ihminen nyt kirjoittaa siihen blogiis?" on kysymykisiä joita oon kuullut lukemattomia kertoja. Eihän mulla mitään järkevää vastausta tähän ole. Ajan, energian ja viitseliäisyyden puutteestahan tässä on kyse, häpeän itsekkin. Kai sitä vois yrittää vähän tsempata, kun kuitenkaan en halua tätä poistaa. Mieleni kuitenkin pahoitan niin onhan se mukava välillä jakaa teidän kanssa, että mikä nyt taas meni pieleen. Tänään en kuitenkaan ole pahoittanut mieltäni mistään, vaikka ehkä vähän tuohduin kun joku hyndaihomo alko tööttäilemään autoni sammuessa liikenneympyrässä. Luulikohan se etten mä vaan niinku tajunnu että siinä pitäis liikkuu johonkin? Jos joku ei siis tiedä niin mun faija on hankkinu opetusluvan ja opettaa mua ajamaan. Ukin vanha Volvo on nyt opetusauto ja ajokortin saatuani kokonaan mun <3. Vaikka ei olla kun vajaan kuukauden ajeltu faijan kanssa on siihen mahtunut monta naurun, kauhun ja face palm hetkeä. Pitäis jostain löytää vielä aikaa lukea niitä liikennesääntöjä kun koeviikkokin alkaa jo keskiviikkona. Onneks on pari helppoo ainetta alkuun niin on aikaa lukee venäjää yms yms ja ajokorttikoulun sivustoilla on tosi hyviä harjoitustehtäviä, suosittelen tsekkaamaan jos on se vaihe menossa! Mitäs muuten, elämä hymyilee ja rentouttava viikonloppu takana! Tänään oli isänpäivä ja sitä juhlistettiin hyvän ruuan merkeissä. Illalla vietettiin extempore peli-ilta frendien kaa, saipahan taas nauraa oi ihanat retuni mun <3


Hyvää isänpäivää vielä kaikille edesmenneille, nykyisille ja tuleville iseille!

//hanna

tiistai 2. syyskuuta 2014

Masa ja Mielensäpahoittaja

Terve terve vai oletko? Eilen oli oikeen Masa Mainio olo, kun yrittää hoitaa hommat hyvin mut sit tapahtuu joku epic fail ja tajuu et ois yhtä hyvin voinu jättää koko jutun väliin. Aamun kello 8 liikkatunnille lähettiin energisenä ja sit veteleeki jo kuperkeikkoja pitkin juoksurataa. Tahattomasti. Kotiin tullessa aloitin pitkään odottaneen siivousprojektin. Kengät hyökkäili ja kaapit puski päälle. Ihme että olkapäät ei menny sijoiltaan. Koko perheen valloittaneesta kuitu/ravinto/terveys intoilun kautta hyvin lähtenyttä treeniputkea jatkaessani nilkka sano poks. Voltarenilla ja tukisidoksilla tänään kouluun. En suostu tähän. Torstaina ohjelmassa on langon itsetunnon ajaminen maanrakoon sulkapalloottelulla ja teen sen vaikka rullatuolista. Perkele. Suomalainen sisu ja niin päin pois. Siitä puheen olleen ootteko huomannu mikä elokuva tulee kohta ensiiltaan?


Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja! Tän kun steissiltä bongasin olisin varmaa voinu virtsata hunajaa. Vihdoinki muu maailma saa mahdollisuuden ymmärtää mun juttuja!


 Pakollinen selfievääntö viikonlopulta ettei ihan kuivaks jäis. Tämä tältä erää. Iloisia aikoja!

//hanna


sunnuntai 24. elokuuta 2014

wknd 14

Tiedän tiedän, olen viikon jäljesssä enkä oo muutenkaan postaillu jäkä jäkä jäkä! Olin ensimmäistä kertaa weekend festivaaleilla ja ylitti odotukset reippaasti! Parhaiten mieleen jäi R3HAB:in keikka joka tempas mukaansa ihan totaalisesti pienemmästä lavasta ja rekvisiitasta huolimatta. Yleensäkkin se täysin päätön ylös alas pomppiminen ja kiljuminen loi niin mahtavan fiiliksen et en edes pysty kuvailemaan! Tapasin niin vanhoja kun uusia ihania tuttavuuksia ja meen ehdottomasti ens vuonna uudestaan!

 





Kiitos viel meijän porukalle te teitte täst ihan parasta neurooseine kaikkineen <3

//hanna